Simppeli sormiruokakeittiö: Pähkinä – supersankari pienessä paketissa (ja toisinaan valepuvussa)

Pähkinöiden tiedetään olevan pieniä terveyspommeja: ne ovat täynnä hyviä, pehmeitä rasvoja, antioksidantteja ja vitamiineja. Lisäksi niissä on mukavasti kuitua ja proteiinia.

Mutta mitkä oikeasti ovat juuri pähkinöitä? Ravitsemuksellisesti tai ruoanlaiton suhteen tällä ei ole sen suurempaa merkitystä kuin silläkään, että tomaatti on oikeasti marja. Tämän luettuasi tulet kuitenkin tietämään eniten käytetyistä pähkinöistä, että kuka on kukin ja mitkä ovat niiden erityiset supervoimat.

Puupähkinöitä ovat mm. mantelit, saksanpähkinät, parapähkinät, pistaasipähkinät, macadamiapähkinät ja cashewpähkinät. Todellisuudessa yksikään näistä ei kuitenkaan ole pähkinä. Mitäs ihmettä ne sitten ovat?

Manteli on luumarja. Sen erityisominaisuuksiin kuuluu korkea kalsiumpitoisuus. Mantelit ovatkin mainio lisä ruokavalioon, jos siihen eivät syystä tai toisesta maitotuotteet kuulu.

Saksanpähkinä on myös virallisesti luumarja, tarkemmin luumarjan kiviosa. Saksanpähkinöiden kerrotaan parantavan sydänterveyttä, sillä ne alentavat pahaa LDL-kolesterolia. Saksanpähkinöissä on myös runsaasti omega-3-rasvahappoja ja tuplasti enemmän antioksidantteja verrattuna mihinkään muihin pähkinöihin.

MANTELIT ELI LUUMARJAT KORISSA.

 

Parapähkinät, pistaasipähkinät ja macadamiapähkinät ovat hedelmien siemeniä. Parapähkinä on pullollaan seleeniä, jonka arvellaan suojaavan joiltain syöviltä. Pistaasipähkinöiden kerrotaan saksanpähkinöiden tavoin tekevän sydämelle hyvää. Macadamiapähkinä on porukan pehmoisin maultaan, ja siitä saadaankin esimerkiksi hienoa öljyä.

Cashewpähkinä on puuupähkinäporukan monimutkaisin. Muinaispuu, toiselta nimeltään cashewpuu, tuottaa hedelmän, jonka kärkeen syntyy vielä lisäksi valehedelmä. Tuo valehedelmä on oikeasti kova pähkinä ja sen sisällä kypsyy siemen. Ja tuo siemen on cashewpähkinä. Rautapitoisuudessaan cashew on huippuluokkaa ja peittoaa siinä esimerkiksi jauhelihan mennen tullen.

MUINAISPUUN HEDELMÄN VALEHEDELMÄ ONKIN KOVA CASHEWPÄHKINÄ.

 

Puupähkinöitä, jotka ovat myös virallisesti pähkinöitä, ovat vain pekaani- ja hasselpähkinät sekä kastanjat. Pekaanipähkinöissä on paljon E-vitamiinia ja seleeniä. Hasselpähkinä taas on mantelin tavoin erityisen hyvä kalsiumin lähde. Hasselpähkinöiden syöminen voi myös alentaa kolesterolia.

Puupähkinöistä pääsemme näppärästi maapähkinään, joka ei sekään ole pähkinä, vaan virallisesti palkokasvi. Nimensä mukaisesti maapähkinä kasvaa maassa, tarkemmin sen alla. Raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien kannattaa syödä erityisesti maapähkinöitä, sillä ne sisältävät paljon folaattia eli foolihappoa, joka on B-ryhmän vitamiineihin kuuluva ravintoaine. Niukka folaatin saanti voi altistaa sikiön kehityshäiriölle. Myös mm. seesamin siemenet, cashew-, hassel- ja saksanpähkinät sisältävät runsaasti folaattia.

Vaikka kaikki pähkinät ovat pieniä energiapakkauksia ja kaloreita niihin mahtuu yleensä 500-600 sataan grammaan, eli yhtä paljon kuin suklaaseen, ne eivät kuitenkaan sisällä pahaa, kovaa rasvaa. Jos kohtuus pidetään mielessä, pähkinät sopivat myös painoaan pudottaville. Tärkeintä onkin valita pähkinöikisi sellaisia, joita ei ole paahdettu öljyssä.

Vähiten rasvaa on manteleissa, cashew- ja pistaasipähkinöissä. Erot rasvaisimpiin pähkinöihin, kuten vaikkapa macadamiapähkinöihin, eivät silti ole huimia.

Olipa lautasellasi sitten virallisia tai epävirallisia pähkinöitä, tästä voit kaikkien niiden kohdalla olla varma: ne ovat loistava lisä terveyttä edistävään ruokavalioon ihan jokaiselle.

PEKAANIPÄHKINÄT KYPSYVÄT. PEKAANI ON OIKEASTIKIN PÄHKINÄ.