Simppeli sormiruokakeittiö: Miksi purisit pähkinäsi ja siemenesi luomuna?
Onko sillä väliä, mistä ja miten pähkinät ja siemenet tulevat? Onko luomupähkinä tai –siemen tavanomaisesti viljeltyihin verrattuina jotenkin parempia? Entä mistä voi tietää, että luomumerkintä pussin kyljessä takaa sen, että sisältö todella on luomua? Ja mitä luomu edes on?
Luomu on yhtä kuin luonnonmukaisuus. Luomutuotannon yksi perustavoitteista on tuoda kuluttajien saataville tuotteita, joiden valmistaminen ja kuluttaminen eivät ole haitallisia ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle. Luomutuottamisella tähdätään myös siihen, että toiminta ei vahingoita ympäristöä.
Kaikessa luomuviljelyssä rikkakasvien torjunta toteutetaan luonnonmukaisin keinon, ilman nk. väkilannoitteita. Hyvä maanhoito ja -muokkaus, monipuolinen viljelykierto, kitkeminen ja liekittäminen sekä aluskasvit ovat luonnonmukainen tapa torjua rikkakasveja. Ennaltaehkäisyä pyritään käyttämään myös kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan. Jos luonnonmukaiset keinot eivät niihin riitä, luomutuotannossa on luvallista käyttää 12 mahdollisimman luonnonmukaista torjunta-ainetta kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan. Tavanomaisessa tuotannossa sallittuja torjunta-aineita on 375.
Suomalaisia ruokapähkinöitä ei juuri ole. Oikeastaan niitä on vain yksi: villinä kasvava hasselpähkinä. Pähkinöitä on siis tuotava muualta, jos niitä halutaan syödä. Suomeen pähkinöitä tuodaan esimerkiksi Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Vietnamista, Turkista ja Italiasta.
EU-maiden väliseen luomutuotteiden kauppaan sovelletaan sisämarkkinavalvontaa. EU:n ulkopuolelta, nk. kolmansista maista, tuotuja luomutuotteita taas koskevat tuontimääräykset. Suomeen, ja muihinkin EU-maihin tuotuja elintarvikkeita saa markkinoida luomuna vain jos ne täyttävät samat kriteerit kuin mitä vaaditaan EU-alueellakin luomutuotannolta.
Luomutuotteiden maahantuontia valvoo Tulli, joka vaatii jokaisesta erästä tarkastussertifikaatin ja ottaa pistokokein näytteitä laboratoriotutkimuksiin. Tämä takaa osaltaan sen, että luomuna ei voida myydä tuotteita, jotka eivät siltä vaadittavia kriteerejä täytä.
Miksi sitten pähkinöissä ja siemenissä tulisi valita luomua? Yksi syy voisi olla se, että koska niitä ei voi valita Suomessa tuotettuina, luomu antaa tietynlaisen laatutakuun. Eikä kyseessä ole vain se, mitä juuri sinun lautasellesi päätyy, vaan se, että läpi koko tuotantoketjun kaikkien osallisten terveydestä pidetään huolta.
Kysyin asiasta kahdelta alan asiantuntijalta koskien erityisesti luomua pähkinöiden ja siemenien kohdalla. Olin puhelimitse yhteydessä Evirassa työskentelevään Beata Meinanderiin ja sain sähköpostivastauksen Luomuinstituutin johtajalta, professori Pirjo Siiskoselta koskien luomupähkinöiden ja –siementen eroja verrattuna tavanomaisesti viljeltyihin.
Ylitarkastaja ja luomujaoston johtaja Beata Meinander Eviran raja- ja luomuvalvontayksiköstä kertoi, että suurin ero tavallisten ja luomupähkinöiden ja –siemenien välillä ovat tosiaan tuotantotavoissa: luomutuotannossa väkilannoitteita ei saa käyttää sen paremmin viljelyssä kuin varastoinninkaan aikana, eli tuholaisia ja homeita ei saa torjua myrkyin.
Luomuinstituutin johtajan, Pirjo Siiskosen mukaan tavanomaisesti viljellyt pähkinät ovat sellaisia, jotka jäävät varsin usein kiinni pistokokeissa, kun niitä testataan torjunta-ainejäämien varalta. Hänen mukaansa on aina parasta valita pähkinöiksi luomuviljeltyjä, joiden tuotannossa ei torjunta-aineita saa käyttää.
”Tavanomaisesti viljellyiden tuotteiden kohdalla torjunta-aineille on asetettu pitoisuuksien raja-arvot, joiden alapuolelle jääviä pitoisuuksia viranomaiset pitävät ihmiselle turvallisina. Turvallisinta on käyttää siis vain luomupähkinöitä.” summasi Siiskonen.
Sen lisäksi, että luomutuotanto mahdollistaa turvallisia elintarvikkeita niitä käyttäville ihmisille, se takaa myös paremmat työolosuhteet varsinkin pähkinäviljelmillä työskenteleville. Kun torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä, myös pähkinöiden ja siementen alkuperämaassa voidaan paremmin.
Lähteet: